Kyynärön laavulle Scatmanin tahtiin, gluteiinittoman lättytaikinan pullistellessa

15.JPG

Aurinkoa! Se on kevät nyt, tosin kevät on usein se katalin, helposti antaa auringon hämätä vielä maan ollessa jäässä. Nyt oltiin plussan puolella, mutta tuuli oli todella navakkaa! Olisi kuitenkin hieno ilma lähteä liikkelle, pikku päiväretkelle kohteeseen jossa ei olla aikoihin käyty!

Kohde määräytyi sen perusteella että tie lähimmälle pysäköinti paikalle olisi oletusarvoisesti auki, tien varressa myös muutama talo, mökkiteitä ja pysäköinti tapahtuisi Uudentalon tilan pihaan.

Koska kevätsää yllättää, puettiin ipana mieluummin lämpöisesti ja kumppareihin karvavuorella. Kokemuksesta tulipaikoilla nuotion vieressä on aina ne kiintoisat lätäköt. Siitepölyjäkin on alkanut virtaamaan eteleästä ja kohta odotellaan meneekö allergialääkeeiden käytöksi tämäkin kesä, ikävä riesa kaiken kaikkiaan!

23.JPG

Mukaan pakattiin tällä kertaa evääksi uusi lättytaikina testiin, toimiiko gluteiiniton, jauhoton versio yhtä hyvin. Gluteeinittomia ihmisiä kun on alkanut löytymään lähipiiristä, niin on hyvä koittaa saada retkillekkin toimivaa herkkua. Muuten sitten päivällis ruoka ipanalle, pillimehua ja caffetta nokipannusta olisi. Tiedossa oli että puuhuolto toimisi näin loppu talvestaki. Laavu on Birgitan polun varressa ja ainakin monien päiväretkeilijöiden suosiossa. Yksi ystävä siellä oli juuri käynyt ja todennut puuliiterien olevan puita täynä.

Tampereelta tuonne Lempäälän puolelle olisi nopea hurauttaa. Kohteen parkkipaikka olisi siis Uudentalon tilan piha (Lempäälän seudun matkailuyhdistys), tien nimi on Hormistontie. Tie kääntyy suoraan vanhalta Helsingintieltä eli tie numero 130. Tie kulkee kauppakekus Idea Parkin ohi kohti Valkeakoskea Tampereen suunnasta tultaessa ja on silloin vasemmalla puolella tietä. Ennen Hormistontietä on myös Birgitan polulle parkkipaikka tuon tien 130 varressa ja siitä pääsee myös polulle, mutta matka on pidempi. IdeaParkin kohdalta Hormistontien alkuun on noin 7km.

Iloisesti ajeltiin kerran tien ohitse ja ei muuta kun uusiksi, keskustelu kun oli ohjautunut kummasti entisaikaisiin tulenteko tapoihin (miehellä tällä kertaa niihin syvä hurahtaminen 😉 ).

Hormistontie olikin sitten kiintoisa! Tien alku vaikutti ihan lupaavalta ajaa, pikkuisen sohjoa hiekkatiellä. Mutta tovi ajettuamme huomattiin että ollaan täysin peilikirkkaalla jäättiköllä. Siinä sitten vauhti minimiin ja toivottiin ettei muita tulisi vastaan koska tie on ainakin talvella melkoisen kapea. Hyvällä onnella päästiin ilman vastaan tulijoita pysäköinti paikalle, etana vauhdilla ja ipanan iloisesti laulellen ”jänis istui maassa” . Tosin nykyään kova hitti on edelleen ysäri poppia, Scatman John:in ”Ski Ba Bop Ba Dop Bop” 😀 Sitä biisiä on sitten luukutettu joka päiväkoti aamu ja kauppareissut, tulee ihan omat teini ajat mukavasti mieleen!

1.JPG

Parkkipaikalta lähdettiin helposti havaittavan opasteen mukaan kyynärön laavun suuntaan, vasemmalle. Tiellä oli puomi, joka kylläkin aukesi ilman avaimia. Mutta auto olisi ihan turha noin lyhyelle matkalle ja parkkipaikkaa ei olisi lähimailla.

 

3
LAAVUA KOHTI

Pikkutie oli myös ihan jäinen, joten pöpelikön puolella oli helpompi kävellä. Oli ihana huomata miten kevät olia alkanut tehdä ihan kunnolla tuloaan! Ipana teki terävän havainnon muurahaispesästä jota oltiin jo käyty kaivelemassa, liekö palokärki asialla.

5.JPG

6.JPG

 

Paljon auringon sulattamia lämpöisiä kohtia oli ja linnut pitivät melkoista sirkuttelua; varoitusääniä, lentoonlähtöääniä j atoki soidin kosiskelu laulua. Joet tulvi ja järven jään pinta näytti jo hauraammalata auringon siihen paistaessa.

 

 

 

7.JPG

 

Laavulle kääntyi pikkutieltä selkeä kyltti keltaisine opastemerkkeineen, metsään siis! Matka polulla oli helppokulkuista, ei mainittavia nousuja tai suuria juuria / kivikoita. Opasteet olivat myös hyvässä kunnossa ja polku erottui maassa selvästi. Ipana sai kävellä matkaa omin pikku supermies jalkoineen, niillä meinaan pääsee lujaa!

Laavulle päästyämme huomattiin alueen olevan hyvin siistissä kunnossa ja täällä oli myös roskis. Paikalla oli myös toinen lapsiperhe joka oli tekemässä juuri lähtöä. Vaihdettiin kevätsään kuulumisia ja miten näppärä laavu oli näin lasten kanssa, sekä kauhisteltiin jäistä tietä. Ipana huomasi heti että muitakin lapsia oli liikkeellä, vaikkain häntä selvästi vanhempia, mutta lapsia kuitenkin. Ipanan olisi tehnyt mieli kovasti lähteä juoksemaan  muiden mukana isompien leikkeihin ja koitti kysellä ketä he ovat, isompien mielestä se oli huvittavaa kun pieni on niin utelias 🙂

Meillä oli siis valmiina tulet ja päästiin laittamaan heti kahvit ja letutt tulille. Voin nyt kyllä suoraan todeta että lettutaikina oli fiasko. Epäilykseni psylliumin tehokkuudesta oli ollut virhe arvio, taikina oli ihan tönkköä. Koitin saada levitettyä kuumalle ja voiselle pannulle tuota pullataikinan tuntuista mönjää ja tulos oli melko huvittava. Mukavan raakaa taikinaa, no aina ei voi onnistua ja tietääpä mitä tehdä toisin seuraavalla kerralla. Pitänee vain laittaa psyliumia vähemmän 😀 Maku oli muuten ihan hyvä ja taikina sai matkata kotiin mukana, sille olsi illalla käyttöä.

13.jpg

Onneksi ipanalle oli oikea ruoka mukana joka lämmitettiin kattilalla tulilla ritilällä. Kummasti se ruokahalu herää ulkona, etenkin kun saa kipittää uudessa maastossa ja leikkiä metsuria. Ipana tekikin isin kanssa puita ahkerasti ja kokeili mahtavaa jätti lekaa.

Myös ”matokeppi” löytyi, en todellakaan tiedä miksi nimi matokeppi, mutta pikku kepistä tuli niin rakas että se lähti kotiin. Pikku kepillä oli mahtavaa myös sörkkiä kaikkia lätäköitä ja kantoja. Ranta oli kiva näin talvellakin, vaikka jäälle ei ollut enään asiaa. Rannassa oli laituri ja pölleistä tehty penkki.

20.JPG

Tässä voisin kuvitella istuvani kevät illassa hyvinkin ja painuvani laavulle nukkumaan. Oletettavasti moni muukin sen tekisi, joten laavulla voinee olla ruuhkaa kesäisin ainakin. Telttaa ei ole mielestäni ainakaan kovin helppoa saada pystyyn laavun läheisyyteen maaston muotojen vuoksi. Riippumaton nyt saa kyllä hyvinkin mestoille roikkumaan.

25.jpg

Lähtöä tehdessämme ja viimeisiä laavun viereisiä käpyjä potkittaessa saapui toinen lapsiperhe paikalle. Sopivasti heillekkin tuli siinä valmiina ja laavun katto oli myös kohta valloitettu lapsien auringon otto paikaksi. Suosittu paikka todellakin! Heidänkin kanssa vaihdettiin kuulumisia ja toivoteltiin hyvät kevään jatkot. Ipana alkoi olemaan ihan kierroksilla ja energiaa piisasi kävellä melkein koko matka parkkipaikalle. Autossa tapahtuikin totaali sammuminen, matokeppi tiukasti nyrkkiin puserrettuna ❤

21.JPG

 

Mitäkö taikinalle tapahtui kotona? Siitä tuli loistava pizzapohja! Suolaa ja oreganoa inasen taikinaan ja hyvät täytteet päälle,nam! Aina voi hieman soveltaa ja ruokaa ei mene roskiin. Ihanaa, lintujen laulun täyttävää alkanutta kevättä kaikille!

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s