Metsästys;ajatuksia,kommetteja,kysymyksiä.

Aluksi,tekstin aivan lopussa pari pientä kuvaa metsästetyistä lintu eläimistä. Joten jos ne tekevät pahaa niin tämä tiedoksi 🙂

542082_10150709691013267_1711384037_n

Yleensä en julkaise tai edes ota kuvia sen kummemmin saaliista,henk.koht en näe sille arvoa. Muuten ihan luontokuvilla höystettyä kirjoitusta aiheesta joka on puhututtanut monesta eri näkökulmasta. Aika paljon omaa elämän ”historiaa” tässä tämän puitteissa tuli käytyä 🙂

45114770_10156599864588267_1004081599102320640_n

 

Omaa metsästys elämäntapaa on välillä joutunut avaamaan syvemminkin lähiaikoina kuin ennen. Asiaan on vaikuttanut osittain myös tuon pikku ipana. Kysymyksiä on tullut niin posititiivisesi kuin negatiivisesti kiinnostuneilta vanhemmilta ja kaikelta siltä väliltä.  Etenkin siitä miten lapselle ”tyrkytetään” aseen käyttöä on särähtänyt omaan korvaan ikävällä tavalla  tai ”metsästäjät haluaa vain tappaa”. Mutta myös on tullut kysymyksiä ”miten lapsi on mukana tai onko mukana”,”syökö lapsi riistaa?”. Toki myös ihmisiä on kiinnostanut miksi minä (ja vielä nainen) metsästän ja miten olen kiinnostunut koko asiasta alunperin,jos asia on tullut puheeksi.

320743_10150346435048267_105646628_n

Eli lähdetäämpä alusta. Olen siis kotoisin maalta,siellä omassa lapsuudessani oli luontevaa että ihmiset metsästivät,kalastivat ja poimivat marjoja sekä sieniä (kuullostaa nyt ihan kivikaudelta). Omassa kodissa isä oli ja on edelleen innokas metsästäjä ja meillä syötiin paljon itse pyydettyä riistaa (+kalaa runsaasti verkoista,pilkillä,virvelöiden ympäri vuoden). Tähän asiaan todellakin kasvoi ajattelematta sen  olevan mitenkään ihmeellistä. Pienenä tyttönä autoin isää aseiden putsaamisessa ja isä kertoi aseista ja miten niitä tulee käsitellä/ säilyttää tai kuljettaa turvallisesti. Myös vastakaarijousi tuli tutuksi ja sillä sai harjoitella aikuisten kanssa. Erityisesti turvallisuutta korostettiin aina kun aseiden kanssa oltiin tekemisissä. Muistan monia kauhutarinoita edelleen mitä vanhemmat kertoivat onnettomuuksista mitä huolimattomuus voi aiheuttaa. Myös muusta asieden käytöstä toisiin tarkoituksiin puhuttiin,miksi esimerkiksi poliisilla on työssään ase ja miksi se heillä on. Miten harkiten heidän sitä tulee ääri tilanteissa käyttää.

 

Metsästys jatkui oman rinnakkaisluvan hankinnan jälkeen ja hirvipassissa sai olla mukana myös. Kuitenkin itse koin että oma vahvuus ja kiinnostus on lintujen metsästyksessä. Linnut ja metsässä liikkuminen oli tullut siten jo tutuksi ja huomaamattaan oli oppinut lajien tunnistamista ja niiden elintavoista paljon. Luonnon tutkailu tapahtui myös lintulaudan ja hirvien nuolukivien tai lintujen pönttöjen rakenteluna,verkkojen punontana tai perhojen sitomisena. Luonnon arvostaminen ja kunnioittamien on osa hyvän metsästäjän ajatusmaailmaa,suotavaa kyllä ihan jokaisen ihmisen miettiä asiaa.

536693_10150843071628267_1480040561_n

Naisena ja äitinä oleminen on saanut tosiaan kritiikkiä jopa naisilta. Tosin nämä henkilöt ovat olleet tuiki tuntemattomia ja melko perustelematonta asiaa tai pelkkiä lausahduksia ”nainen joka tappaa!”. Paras kommentti oli kun tein juurikin tukkakoskelolle pesä laatikkoa,niin eräs nainen totesi vain että haluat varmaan vain tappaa sen ja nähdä suolenpätkiä. tämä tapahtui eräällä keskutelu palstalla johon tyhmänä mainitsin että käyn metsällä. silloin ei ole välttämättä tilaisuutta kertoa tällaiselle kommetoijalle metsästyksestä mitä se on ja vaikka oheen ihmisen luontosuhteesta,eettisestä metsästyksestä,riistan hoidosta… Eräkummina toivon että saan ajan kanssa käydä lasten ja nuoretn kanssa asioita läpi heidän ikätasolleen sopivalla tavalla. Esimerkiksi jjokamiehen oikeuksia ja erä taitoja.

293556_10150324260288267_1235237296_n

Parikymppisenä kävin isän kanssa linnustamassa,mutta muutto opintojen vuoksi vei kauas,välillä Shanghaihin asti. Luonto kuitenkin pysyi aina mukana ja kiinnostus eläinten hyvinvointiin. Sen oli lapsena oppinut että metsästäjillä on kattavasti tietoa miten eri lajit Suomessa voivat ja mitä eläinten hyväksi voidaan tehdä. Tuossa plus kaksikymppisenä sain ammattitason opetusta pistooliammuntaan ja rynnäkkökivääri tuli tutuksi. Aseiden käsittelyn varmuus tulee vain tekemällä ja opettelemalla mielellään ammattilaisen kanssa. tapaturmiin kuitenkin on aina hyvä varautua ja ennalta ehkäisyyn,kuten suojalasit päähän!

 

Nyt on oma kiinnostus riistanhoitoon kasvanut huomattavasti erilaisten luonnon muutosten vuoksi ja miten ihmiset ovat vaikuttaneet eläimien elinympäristöihin. Metsästys on siis paljon muutakin kuin se että lähdetään haulikko olalla metsään tiettynä vuoden aikana ja ammutaan. Yleensä ottaen metsästävä henkilö on kiinnostunut siitä miten luonto voi ja miten se voisi voida paremmin. Metsästys ja riistanhoito kulkee tiiviisti käsi kädessä.

45623690_10156616216653267_8630690863816638464_n

 

Monet metsästäjät tekevät paljon tarkeää työtä esim.lintukosteikkoja rakentamalla,metsän hoidolla ja sen monipuoleistamisella,viemällä pesintä pönttöjä linnuille joiden luontaisia pesimä koloja ei ole tai asettamalla hirville nuolukiviä/talviruokinta paikkoja tekemällä,laskennat joilla selvitetään kantoja joilla nähdään miten lajit maassamme voivat.

 

Myös sairaiden eläinten seuranta on tärkeää jotta saadaan tietoa onko jotain tauteja,loisia saapunut maahan ja mikä eläimiä tartuttaa. Vesistöjen huolehtimen on lintujenkin osalta tärkeää työtä,koska kalat,selkärangattomat,kasvusto ja linnut ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Metsästyksessä kiinnitetään nyyään huomio kestävään metsästykseen. Metsästäjät antavat myös suurriistavirka-apua ja esim.kolarissa loukkaantuneen hirven jäljityksessä. 

553812_10150923753003267_954444515_n

Ipana meillä on jo ennen syntymäänsä ollut mukana eri riistanhoidollisissa ja ympäristön huolto tehtävissä. Synnyttyään on ipana saanut tottua olemaan luonossa ja mukana metsällä nyt vanhempana. Mutta metsäsätys on minulle myös sitä ”omaa aikaa” ,siksi ipana ei normaalisti ole mukana. Itselleni tuo linnustus on edelleen ”se juttu”,osittain liittyy myös kiinnostukseen lintuja kohtaan muutenkin. Suur-riista ja pienet pedot ei niin paljon ole ottanut tuulta alleen. Villisika jahti puolestaan kuuluu omiin saalistettaviin juuri.

 

Silloin kun meillä ipana on mukana ollaan tutuilla maastoilla,toisen aikuisen kanssa,eikä mitään pitkiä aikoja. Kuluvana syksynä ipana on ollut kyyhkyjahdilla ja se riittää meillä tälläerää. Linnustettaessa on säät olleet sopivia,joten pukeutuminenkin ollut helpompaa,linnustus alueella turvallisuus ollut helppoa ylläpitää.  Ipanan kantorinkka on ollut hyvä paikka hänelle istua turvaliivi päällä ,kuulosuojat päässä toisen aikuisen kanssa kun ammutaan. Toki voisi hyvinkin olla mukana hirvijahdilla,mutta veikkaan että ipanan kärsivällisyys ei kestäsi. Ikää tullessa edetään sen mukaan mitä lapsi jaksaa ja mikä itsestä tuntuu toimivalta. Monilla tutuilla pienet ovat mukan olleen mm.pienpeto jahdissa.

13592343_10154355577368267_3355785882428009399_n

Tärkeintä meillä on kasvattaa kiinnostusta luontoon ja eläimiin sekä siihen miten luonossa kuljetaan. Se että meillä metsästeään mielestäni opettaa pitkällä aikavälillä lapselle sitä miten luontoa voi hyödyntää ja miten sitä tulee kohdella,arvostaa,kunnioittaa ja suojella. Aseita Ipana on nähnyt ja päässyt niitä tutkimaan,vaikka ikää on vasta kaksi niin kaikki selitetään tarkasti. Mistä tapahtuu mitäkin ja mitä aseella tehdään. Kaikki riippuu näin aikuisen näkökulmasta siittä kuka siellä aseen toisessa päässä on,ei ase itsessään pahaa tee vaan käsi joka sitä kanttaa.

45613471_10156616219483267_812880194934145024_n

Se miten on vastannut ihmisille,aseen ”tyrkyttämisestä” lapselle on kiinnostava aihe. Eihän niitä aseita missään seinillä säilytetä ihmisten kodeissa (kuten leffoissa),vaan asekaapissa ja vain tarvittaessa otetaan huoltoon tai mukaan. Ja eikä niistä puhuta sen kummemin. Aseita on kokoajan puolestaan nähtävillä lehdissä,tv:ssä,netissä ja puheissa. Metsästettäessä aseella on selvä funkitio miksi se on mukana,tarkoituksena saada ruokaa joka on elänyt vapaana,omassa elinympäristössään,syöden sitä mitä sen kuuluukin. Tämä kun tehdään lapselle selväksi,eikä luoda mitään mystisiä ase verhoja asian ympärille auttaa osaltaan lapsen käsitystä aseista (minun mielestä). Esimerkisi pelit joissa tapetaan ihmisiä on omasta näkökulmastani paljon vaikeampi selittää lapselle;setä ryösti pankin ja ampui muita,pakenee autolla ja ampuu muita ja syy oli?… Siksipä niissä ikärajat ovatkin,mutta kuinka paljon todellisuudessa niitä noudatetaan,tai keskustellaan? Toivon että oma lapsi oppii tämän leikeissäänkin että ketään ei osoiteta aseella,edes leikissä. Itse olen todella jämäkkä tällaisten asioiden kanssa näin vanhempana,joka tekee työtä huumemaailman parissa.

13770311_10154392402728267_670605511514553326_n

Kiintoisia keskuteluja on tullut myös tietenkin ruuasta! Lihansyöjänä riista on eettisesti mielestäni hienoa saada pöytään,juuri edellä mainituista syistä. Myös itse kalastettu kala on mielekkäämpi kuin viljelty kala. On mukava tietää mistä kyseinen ruoka on tullut ja itse on saanut ulkoiluakin samalla. Tosin myönnettäköön että ipanan makuun ei ole ollut kala! se on aika jännä,koska vaikkapa kuha on melkoisen neutraali,mutta tyyppi sylkee pikku hipunkin pois. Puolestaan peura sekä hirvi,etenkin bataatti muusin kanssa lihapullan muodossa

307829_10150317173018267_1981511737_n

ja  lintu keitot meillä uppoaa ipanaan erityisen hyvin. Riistan maku on kuitenkin erilainen kuin vaikkapa perus naudan ja eivät siitä kaikki aikuisetkaan pidä. Voimakas maku pikkulapsen suussa vaati meilläkin totuttelua,mutta jos kerran fetakin maistuu (vähän liiankin hyvin 😉 )niin miksipä ei nyt riistakin.kun hieman jaksaa nähdä vaivaa on tämä yksi lemppareista sorsa ruokana(kopiotu suoraan viinelehdestä) : SORSAA KERMAKASTIKKEESSA

 

Vahteran resepti

Ainekset

2 sorsaa
voita paistamiseen
2 salottisipulia
1 porkkana
pieni pala selleriä
2 rkl tomaattipyreetä
2 rkl vehnäjauhoja
3 rkl voita
20 g Aura Gold -juustoa
2 rkl mustaherukkahyytelöä
2 cl konjakkia
2 dl kermaa
mustapippuria
suolaa

Valmistusohje

Nypi kokonaisten sorsien pinnalta vielä mahdolliset sulat. Huuhdo lintujen sisus kylmällä vedellä ja kuivaa ne hyvin paperilla. Paahda sorsat pannussa vähässä voissa kauniin ruskeiksi. Mausta pippurilla ja suolalla.

Työnnä paistomittari rintafileen paksuimpaan kohtaan ja kypsennä sorsia 140-asteisessa uunissa, kunnes niiden sisälämpötila on 60 astetta. Peitä sorsat foliolla ja anna niiden vetäytyä noin 30 minuuttia. Irrota sorsista rintafileet ja jalkapaistit ja kääri lihat takaisin folioon. Murskaa sorsien luut pieneksi isolla veitsellä tai lintusaksilla. Kuori juurekset ja paloittele ne 2 cm:n kuutioiksi. Pane pataan juurekset, tomaattipyree ja paloitellut luut ja paahda niitä 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Siirrä juurekset ja luut kattilaan ja lisää vettä niin, että ainesten pinta peittyy. Älä kaada padassa olevaa rasvaa liemeen, sillä sorsan rasva, varsinkin villisorsan, on monesti erittäin härskiä ja se pilaa kastikkeen. Anna liemen kiehua hiljalleen noin 1 1/2 tuntia. Sulata voi TOISESSA kattilassa ja sekoita voisulaan vehnäjauhot. Siivilöi joukkoon juuresliemi sekoittaen ja anna kiehua hetki, kunnes kastike sakenee ja jauhot kypsyvät. Lisää juusto, hyytelö, konjakki ja kerma ja keitä vielä hetken aikaa. Mausta kastike pippurilla ja suolalla. Leikkaa rintalihat ohuiksi viipaleiksi, pane jalkapaistit sellaisinaan lautasille ja lisää kastiketta päälle. Lisäkkeiksi sorsalle sopivat hyvin haudutetut pekonipavut ja voissa paistetut puikulaperunat.

15442300_10154794299308267_1942123627443012535_n

 

Tämän historiä pläjäyksen jälkeen ne kuolleet linnut noin etukäteis varoituksena 🙂

Lopuksi,näin historiaa rakastavana; Tiesitkö että se oli Karl Fazer joka toi maahan fasaanin? 1809 alkaen valtiopäivillä 1863-64  asioiden joukossa käsiteltiin ”metsästystä ja otuksen pyyntiä”,1865 ensimmäinen ja virallinen Suomalinen metsästysseura (Suomen metsästysyhdistys) ja erityisesti salametsästyksen kuriin saaminen tavoitteena, 1900 Suomen urheilulehdessä kirjoitettiin (suora lainaus): ”ihmisen vihan alaiseksi on julistettu ainoastaan sellaiset elukat,jotka toisia vainoovat,hätyyttävät tahi syövät. Kellä taas on rauhallinen mieli,hyvä sydän ja elää sovussa muun eläinkunnan kanssa,sille Suomen laki ojentaa lujan käsivartensa turvaksi”. Kovin on asiat muuttuneet näistä ajoista 🙂

Nyt ne pari kuvaa linnuista jotka päätyivät pöytään

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s