Ipana lähtee Pohjois-karjalaan osa 3. Kolin tukalan kuumat kalliot

 

DSC_0655.JPG

Koli,tuo muinaisen vuorijono Karelidien jäänteet. Ajatus Kolin vaara maisemista oli sykähdyttävä. Tarkoitus oli kiertää kolilla lenkki ja olla siellä teltassa yötä,soveltaa reiteistä noin 25km pitunen lenkki yhteensä. Mutta kuten aijemmin todettu,oli helle hieman liikaa pidempään patikointiin jossa paljon korkeita nousuja. Toinen niin sanottu vastoinkäyminen ja pettymys oli että lautta lieksasta Pielisen yli Kolille olilakannut liikennöinnin. Soitin Kolille kuultuani asiasta ja varmistin vielä,kyllä..lautta oli myyty. Olisi ollut ihanaa päästä katselemaan rauhassa maisemia ja samalla säästää itseään autolla ajamisella. Jouduimme kiertämään ensin Nurmeksen kautta alaspäin Kolille,matkaa Nurmeksesta kolille oli reilun tunnin ajo eli pyöreästi 80km + tukikohdastamme ensin Nurmekseen. No,eipähän sille mitään voinut ja Kolille haluttiin kuitenkin!

cropped-dsc_0678

Hurautettiin sitten heti aamutuimaan kun lämpöä oli ulkona vain se +27. Varustauduttiin päiväretkeen erityisen hyvin tuon kuumuuden takia. Mukana oli vettä 2x 1,5l ja vedenpuhdistin mukana,katsottiin  issä olisi kaivoja ja mitkä reiti kulkisivat purojen kohdilla. Ruuassa ja välipaloissa pitäisi olla suolaa mukana kantajille 🙂 Aurinkorasvaa,aurinkolasit,lippis,hyttys myrkky,kantorinkan aurinkosuoja. Tuolloin ei ollut ihme kyllä,metsäpalovaroitusta. Mukaan napattiin kevyt kaasukeitin varmuudeksi mukaan. Ruokana oli makkaraa,sen voisi joko grillailla tai laittaa pannulla. Varmuudeksi kuivaruokaa mukana,pastaa kermakastikkeessa helposti ja tästä tuo 1v10kk tykkää myös+sosepurkki. Välipalana taskuun tällaiselle päiväretkelle oli napattu pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä aikuisille. Ipanalle oli näppärää smoothieta ja kaurakeksiä herkkuina. Toki mustikan varvut käsissä tuo pikku tyyppi rinkassan hillui.

DSC_0664.JPG

Saavuttiin Kolin parkkipaikalle joka oli aivan tupaten täynä. Onneksi kävi hyvä onni ja joku lähti renkaat vinkuen paikalta ja saatiin paikka.

DSC_0657.JPG

Siitä sitten hissillä Luontokeskus Ukon pihaan ja tasoittava kahvi hetki pihalla ennen reitin valintaa. Ipana oli nukkunut mukavasti koko ajomatkan 1,5h Kolille asti,nyt sitten oltiinkin ihan kärppänä uudesta miljööstä. Poika sai juoksennella tovin ja huutaa ”tästä lähtee,tästä lähtee!” ja siitä se raketti todellakin lähti! EA-pakkauksessa onneksi on laastatari pikku asfaltti pipeihinkin ja puhdistus ainetta. Kunnollinen tankkaus nestettä lapselle,puhdas vaippa ja menoksi sitten.

DSC_0668.JPG

Ensin käytiin katsomassa hiihtohissejä,koska rinkasta kuului vaativa käsky isojen koneiden katsontaan 🙂 Lopulta lenkki lähti suuntaan Ukko-Koli,Akka-Koli ja Paha Koli. Reitit oli erittäin selkeästi merkittyjä ja ihmisiä oli todella suuria määriä liikkeellä. matkalla Akka-Kolille oli maastoon laitettu hauskoja loitsuja luettavaksi. Alku osa reitistä oli vielä esteetöntä ja sitä olisi voinut kulkea vaunujen kanssa (esim huippujen kierros 1,4km rengasreitti olisi rattaille sopiva ja osa Ukko-Kolin matkaa olisi myös vaunuille passelia). Matka taittui mukavasti ja lämpö nousi,myös kropassaan sen tunsi hurjana hikoiluna. Nousut olivat vielä maltillisia mutta kuumuus tekee tehtävänsä. Tauko jo Ukko Kolin näköala paikalla oli ihan tervetullut vaikka vauhti oli hidasta. Voi kyllä taas vetää happea ja ihmetellä Suomen luontoa! Hetkisitten oltiin tasaisella suolla ja nyt korkealla kukkulalla ihailemassa vesistöä ❤ Tämä nähtävyyskohde oli hyvin täynä ihmisiä ja oli oma hommansa saada valokuva jossa ei olisi muita.

DSC_0681

Jatkettiimpa sitten matkaa. Nyt nähtiin koko Itä-Suomen hurjin eläin koko matkan aikana,vaskitsa keskellä polkua joka sitten kauhuisaan luikerteli puskaan. liian nopea vanhalle järkkäri kameralleni 😀 Nyt polku oli jo sellaista että kantorinkka oli tarpeen,samoin kuin kengät joissa hyvä ura pohjissa. Aurinkolasit ja lippis,erittäin hyvä olla päässä. Tällä reissulla oli ipana minulla kannettavana ja miehellä 35l päiväreppu. Päällä iselläni noiden kenkien lisänä oli puuvillaiset kevyet shortsit ja urheilu T-paita josta osa merinovillaa+ureilu rintaliivit sukat oli hyvä olla myös hengittävät. Pojalla oli pitkät housut jalassa suojaamassa auringolta ja itikoilta. Etenkin tauoilla pitkäthousut oli hyvät jo ihan punkki vaaraa ajatellen,sukat ja sandaalit tyylikkään Suomalaisesti muuten 😉 . T-paita ja aurinkohattu somistivat yläosaa lapsella.

DSC_0670

 

Tulimme risteykseen jossa kiinnostus heräsi kiertämään Paimenenpolku (2,5km),siellä olisi myös tulipaikka ja kaivo loppupäässä Paimenenvaarassa,sinne siis!

Jylhät kalliot vaihtuvat tasaisemmaksi lehtipuu metsiköksi ja sieltä se tulipaikkakin löytyi hetken kuluttua.

DSC_0704.JPG

Paikka oli tosin melko epäsiistissä kunnossa,roskia oli melkoisesti. Tulipaikan ympärillä oli suuria kuusia varjostamassa auringolta,mutta oheistuotteena oli itikat. Savu onneksi ajoi pois öttiäisiä jonkin verran.

DSC_0720

Kaivolla olikin yllätyksenä kyltti jossa kerrottiin ettei vesi ole juomakelpoista. Syytä siihen ei tullut mikä vedessä oli vikana. Käytimme itse vettä puhdistimenn kautta,koska melkein kaikki vesi oli jo juotu.

 

grillailtiin siinä makkarat ja ipana sai kipitellä rauhassa,toki vanhemman seurassa jotta mahdolliset käärmeet havaittaisiin ja muistettiin tömistellä maastossa. Ipana sai sosetta ja puolikkaan makkaraa myös. Vaipan vaihto sujui nyt jo helposti seisaallaan ja kosteuspyyhkeet ovat hyvä ratkaisu muös tahmaisten sormien pyyhintään.

DSC_0707.JPG

Matka jatkui ja otimme suunnan takaisin risteykseen jossa Paimenvaaran tulipaikan kyltti oli ja opasteet itä suuntaan jossa olisi jälleen vaara maisemia järvineen. Päädyimme kiertämään Kolinuuron kierroksen joka on 3km pitkä.

DSC_0773

Kolinuuron kierros oli jo aika raskas. Nousuja oli paljon ja osa niistä oli portaita,itse arvioisin että kohtuullisen painavan rinkan (n.17kg yhteensä lapsen ja sisällön kanssa) saa olla peruskunto hyvä jo kuumuudenkin vuoksi.

 

DSC_0762.JPG

 

Osa tätä Kolinuuron kierrosta oli myös melko juurakkoista ja välillä mutaista. Maisemista pystyi silti nauttimaan ja tarkkailemaan eri eläimiä ja kasvistoa. Mitään kovinkaan eksoottisia eläimiä ei valitettavasti tavattu kuten lapinuunilintua,liito-oravaa tai rupimanteria. Kauniita huhtasinisiipiä sentään näkyi ja neidonkenkää nähtiin kasvavan.

Juomataukoja pidettiin pari ennen kuin saavutettiin lähtöpiste eli luontokeskus ukko. Välipalaa nautittiin kauniissa Pielisen maisemissa yhdellä lukuisita levähdys paikoista. Ipanakin sai jaloitella ja herkutella kekseillä ja mehulla,smoothielle ei ilmeisesti ollut makkaran jälkeen tilaa masussa.  Lapsen oli koko reissun aja helppo saada vettä koska kantorinkan sivutaskussa on verkkokotelo johon pullo mahtuu ja isi sai siitä tarjota helposti pulloa lapselle.

 

Itse sain juotavan aina miehen repun sivutaskusta helposti Tälläkin reitillä tuli paljon ihmisiä vastaan ja reitti oli selkeästi merkitty. Välillä syntyi ongelmia kun polulle oli kaatunut puita ja ei tiennyt menisikö rinkkansa kanssa yli,ali vai kiertäisi. kaikkia kaatuneita puita ei oltu ilmeisesti vielä sahattu polun kohdilta siis katki. Mutta kaunista oli! Pikku ipana ei kylläkään tainnut muskan syömiseltään sen kummemmin metsää huomata edes,yhdellä kukkulalla totesi vain ”iso kivi,kaivuri tuo,mummon pihassa iiiso kaivuri”. Välillä lapsi keskittyi äidin korvien hiplaamiseen tai mustikoiden tunkemiseen äidin korviin.

DSC_0771.JPG

Voisin sanoa että tälläkin kertaa muutaman tunnin retkellä ipana ei ollut moksiskaan koska sai jalotella säännöllisesti,ei ollut nälkä ja oli tekemistä rinkassa. uskon että on toki myös tottunut tähän tapaan liikkua ja metsä ympäristönä tuntuu tutulta. myös juttelu lapselle ja kertominen mitä ympärillä on luo varmaan myös jollain tasolla turvallisuuden tunnetta.

DSC_0740

 

Koli oli mukava kokemus vaikkakin ihmisiä oli hyvin paljon liikkeellä. Reitit olivat selkeitä ja niihin oli etukäteen helppo tutustua vaikka kysymällä luontokeskuksesta reitti ehdotuksia omia tarpeita ajatellen. Vaikka itse rakastan kesää niin tässä tulee nykyään sen varjopuoli esiin,liialline kuumuus rajoittaa jonkin verran reittien suunnittelua ja varustelua. Ei se mahdotonta ole,mutta missä mennään mukavuusrajan toiselle puolelle, kun pitäisi nauttia sekä pitää hauskaa perhe aikaa? Yksin teen näin helle aikaan joskus rankempia hiki reissuja,joka tietty riippuu miten työajat ja mies tuumii/muu lapsen hoitaja 🙂

DSC_0782

Kolia voi kyllä suositella monipuolisuuden vuoksi,lyhyitä rengasreittejä on saatavilla hyvin ja luonto on kaunis. sieltä saa ainakin myös vuokralle lapsenkatorinkkojakin huomattiin. Mutta jos haljaa hiljaisuutta niin nuo pidemmät reitit tarjoavat kuulemani mukaan sitä ❤

Tämä meidän Kolin kokemuksesta 🙂

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s