Ipana lähtee Pohjois-Karjalaan,osa 1 Ruunaan retkeilyalue!

 

DSC_0084
Kun isi ja poika vetää päikkäreitä sai äiti tehdä jotain jännää,löhöillä ja kalastaa yksin 😀

Kesäloma pärähti käyntiin ja meidän perhe päätti suunnata auton nokan kohti Lieksaa. Ajatuksena oli että patokoitaisiin Kolilla ja telttailtaisiin niisä maisemissa. MUTTA ainahan suunnitelmat muuttuu,joten kirjoittelen nyt erilaisesta suunnitelmasta 🙂

DSC_0817
Kesäyön hiljaisuus ja kauneus ❤

Vähän alustusta koko Reisusta näin alkuun:

Lieksa,yksi oma suuri Suomen rakkauteni! Nyt oli hyvä hetki viedä ipanakin sinne retkeilemään ja nauttimaan mitä upeimmasta luonnosta!

Pääkohteemme oli tarkalleen Nurmijärvi josta on itänaapuriin 15km,eli ihan susirajalla ollaan 🙂 Meillä oli käytössä mökki jossa oli osittain sähkö joka tuli aurinkopaneelista,eli saatiin tarvittaessa valot. Latureita ei voinut käyttää joten esim. puhelimet ladattiin autossa. Vesi tuli läheisestä kaivosta tai järvestä ja hella toimi kaasulla. Ihanan simppeliä,eikä jo näin ison lapsen kanssa tämä varustelu ole ollut ongelma. Mikä parasta,ranta ihan muutaman askeleen päässä ja hiljaisuus korvissa!

DSC_0873.JPG

Ajomatkaan meni 10h,ei ihan yhden pysähdyksen taktiikka toiminut. Lapsi oli kyllä kiukuttelematta,mutta jaloitella oli pakko. Niin ja unohdin yhden retkialusen kotiin,joten sellainenkin piti napata matkalta (kiitos Kuopion partioaitan olemassaololle 🙂 ). Kirjoja luettiin,nukuttiin,syötiin keksiä ja mehhuu  ajomatkalla 😉

 

SITTEN ASIAAN:1

Ruunaan retkeilyalue. Niitä maisemia en ollut itse aijemmin nähnyt joten otettiin ensimmäiseksi päiväretki kohteeksi ne kulmat. Lieksanjoki se siellä virtaa ja vauhdilla! Maisemat ovatkin todella monipuoliset ja samoin alueen historia mihin ehti hieman tutustu,historia kun kiinnostaa muutenkin. Hassuahan on että Ruunan koskilla ei yhdenkään kosken nimi ole Ruunaankoski. Joki itsessään lähtee liikkeelle Venäjän Karjalasta ja on noin 300km pitkä osa järvi/joki reittiä. Joki on Suomen 14:sitoista pisin joki. Uittoväylänä Lieksanjoki on ollut hyvin tärkeä meidän lähi historiassa. Vasta vuonna 1986 loppui puiden uitto Venäjältä jokea pitkin. Kivisiä uittopatoja on nähtävillä vielä joissan kohdin ja pari uittokämppää on myös säilynyt. Ruunaankosken retkeilyalueella on hyvät verkkosivut joihin kannattaa kyllä tutustua 🙂

2.JPG

 

Helle oli iskenyt oikein kunnolla alueelle joten oli syytä varustautua aurinkorasvakerroksella ja vesivarastoilla (eli vedenpuhdistin oli kokoajan meillä matkassa mukana. Käytössä nopeaksi,kevyeksi ja yksinkertaiseksi todettu Care Plus water filter). Rinkassa oli onneksi olemassa myös aurinko suoja joka kivasti plokkaa ötököitäkin. Hyttys spray oli kova juttu joka tapauksessa,käytössä pikkuiselle sopivaa hajutonta versiota. Alueella tulee huomioda että matkapuhelinverkot eivät välttämättä toimi (huom.SIM-kortin poisto hätäpuhelun ajaksi jos tulee tilanne!) ja raja-alueella saa mennä vain erillisellä luvalla. Nämä kannattaa muistaa jos lähtee pidemmille reissuille tuolle alueelle.

Päätettiin aloittaa kosken kuohujen ihastelusta. Parkkipaikalta kulki todella hyvä reitti koskien kuohuja katsomaan ja pituus vain600m/suunta. Tämä reitti on myös vaunuille ja pyörätuolillekkin passeli ja oli kyllä asiallisesti hoidettu. Varrella oli hyviä kalastus paikkojakin ja tuntui kalastajat sieltä hyvin kalaa saavankin! Tulipaikkojakin löytyi pari ohessa. Myös lintuja nähtiin polskimassa kosken kuohuissa,isokoskelo suki itseään kivellä ja telkkä uitteli poikastaan tarkkana. Muitakin lintuja poikasineen näkyi,mutta aina jotain unohtuu ja tällä kertaa ne oli kiikarit. Polku neitikosken kuohujen tarkasteluun oli kaiken kaikkiaan kulultaan helppo,tasaista polkua ja lankkusiltaa.Puu osat toki saattavat olla aina liukkaat tai jos hyppii kiville,eli tukevat kengät on hyvät. Itse pidän tällaisilla kuumilla keleillä ja helpoilla reiteillä syvä uraisia maastojuoksu kenkiä. Etenkin kun on lapsi rinkassa selässä on turvallisuus kaiken a ja o.

Koska pikku rinkkalainen viihtyi tällä Neitikosken katselmuksella hyvin ja kyseli 1v110kk taidoillaan kokoajan jotakin ympärillä tapahtuvasta saatiin aikaa kulumaan melko kauan.

DSC_0214

 

Esimerkiksi kalastajat kiinnosti ja vastaan tulevat koirat 😀 Mutta mikäpä siinä,ei tällä +30 helteellä mieli teekkään juosta,vaan veden viileys ympärillä tuntui hyvältä.

 

Mini lenkin jälkeen päätettiin repäistä ja mennä luontokeskusta katsomaan kahvien merkeissä,tosin pikku pullahiiri veti munkkia ja vielä isin jätskiäkin,loma herkkuja 😉 Aukiolo ajat olivat mukavan myöhäiset klo:20.00 asti ja paikanpäältä sai turistisälän lisäksi kalastus ja retkeily kampetta.

 

 

Sitten matka jatkui toisella pikku lenkillä,eli otettiin helppo Närelenkki. Närelenkki on kepeät 2km rengasreitti,mutta siitä pääsee jatkamaan myös tuolle 113km karhunpolulle (to do listalla 😉 ) tai koskikierrokselle joka on 31km. Polun varrella oli tauluja joissa kerrottiin alueesta ja kytköksistä uittohommiin.

DSC_0222

Polku oli helppoa kävellä lapsi selässä ja kuumuuskaan ei metsässä haitannut. Puroista sai helposti vettä tarpeentullen lisää suodatellen. Osa matkasta kuljettiin myös pitkoksia pitkin. Suon tuoksu oli jälleen huumaavaa ja samoin kyllä kangasmetsäkin havun tuoksuineen.

 

Ipanalle on syntynyt vakava mustikka addiktio ja kädessä piti olla kokoajan mustikan varpu josta sai marjoja kitusiin..ja kantajan niskaankin toki liiskattua 😉  Oma pää sai jälleen hyvinvointia pitkäksi aikaa tässä hiljaisuudessa ja rakkaiden ihmisten seurasta,meille sattui matkaan mukaan ipanan kummitätikin ❤ Tästä lenkistä nautti kyllä kaikki,helppo kulku,vaihteleva luonto,sopiva lämpö! Jos esitteessä sanotaan että hyvällä säällä polun kulkee tunnissa niin meillä meni kaksi. Uteliaisuus vie monesti voiton ja joitakin kasveja tai lintuja pitää pällistellä pidempäänkin 🙂 Ipanalle oli laitettu pitkäthousut näin itikka aikaan,se on paras keino suojautua kaikilta öttiäisiltä ja auringolta. Myös pitkähihainen takki on aina mukana ja hattu päässä. itseni onneksi on siunattu nahkalla joka kestää ötököitä todella hyvin ja tuntuu ettei ne minuun oikein iskekkään samoin kuin vaikka mieheeni joka todella käsii itikoista. Näin helteellä itsellä koituu helposti ongelmaksi astma,mutta siihen onneksi on apu aina taskissa jos happi meinaa loppua.

Kaiken kaikkiaan voisin sanoa että nämä kaksi lenkkiä sopii lapsille hyvin kulkemisen suhteen. Toki jos on nopea lapsi niin kosken rannat kyllä pelottaa ”vapaana” ollessa,ainakin itseäni. Mutta toisaalta,kävelyähän se on ja isompien lasten kiinnostus saattaa toki lopahtaa. Päivän saa kuitenkin kulumaan helposti jos vaikka pysähtyy evästelemään ja keksii pikku tietovisoja. Meillä ipana on vielä siinä iässä että rinkassa kulkeminen on helpointa ja tyyppi viihtyy kaiken lisäksi siellä hyvin. Taukoja toki pidetään jolloin ipana saa kipitellä vapaasti ja osia matkasta voi kävellä itsekkin. Seuraava etappi olikin sitten jotain ihan muuta 😉

Mukavaa hellesään jatkoa kaikille ja ei tehdä nuotioita!

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s